Olin väärässä ja sipulikukat vain myöhässä. Sieltä ne nousevat, tulppaanit, valkoiset helmililjat, jopa narsissi jota en ollut istuttanut ja joka ei kukkinut viime vuonna, aukaisi yhden kukan. Ukkolaukkakin (muistaakseni se oli sitä) kasvattelee jo ensimmäistä nuppuaan. Voittajaolo! Lisäksi löysin valkovuokkoja orapihlaja-aidan alta ja siirsin ne rohkeasti varjoisaan kukkapenkkiin.
Tänä aamuna heräsin puoli seitsemältä ihan vain ehtiäkseni ajoissa apajille Kuopion torikirppikselle. Aamu oli aivan ihana ja aurinkoinen. Meidän tulevasta tv-huoneesta ja nykyisestä vaatekaaoksesta on ylimmän kuvan mukaiset näkymät pihalle, kun aamuaurinko hemmottelee kivimuuria ja kaikki näyttää niin syvän vihreältä. Tuli ihan sellainen pakahduttava onnellisuuden olo, kun tajusin, että saadaan asua juuri Tässä.
401. postaus. Enpä olisi arvannut, että tästä tulee näin pitkäaikainen harrastus.
22. toukokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Jos olisin kukka, haluaisin olla joku sipulikukka, niin ihania ne on. Joka kevät niistä löytyy uutta kasvuvoimaa.
Ikkuna näkymät teillä on todella mainiot! Olen suorastaan kateellinen tuosta upeasta kiviaidasta.
Voin kuvitella tuon onnentunteen näkymästä ja kodin löytymisestä. Ihana!
Kivimuuri on kaunis. Niitä on suomessa ihan liian vähän!
Mukavaa viikkoa ja nautihan puutarhasta ja sen kukista!
Niin ja kukapa tätä oikeastaan aloittaessaan aikoi pitkälle jatkaa!? :D
Lähetä kommentti