Näissä tunnelmissa saan herätä joka aamu, kunnes makuuhuoneemme on valmis. Kuin olisin jälleen pikkutyttö. ;) Ihanaa, että aamulla on jo valoisaa, vaikka heräisi vähän aikaisemminkin. Ja minähän herään. Opinkohan ikinä enää nukkumaan viikonloppuisinkaan pitkään, edes kahdeksaan asti?
19. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Ihana tapetti tyttösen huoneessa.
Minulla ei noita univaikeuksia ole, siis aamuisin..:))
Varmaan 50. kerta, kun sanon tämän, mutta.. toi tapetti vaan on niin ihana! Nautiskelehan aamuista vielä :)
Joo, pakko kompata heti aiemmin kommentoineita... Tapetti on aivan ihana, samoin tunnelma koko huoneessa. Ei olisi huono herätä tuolla. <3
Samaa oon muuten miettiny minäkin, että mahtaako sitä pitkään enää osatakaan nukkua... tosin sitä ei kai hetkeen tarvi paljon pohdiskella. ;)
Terv. herätys la-aamuna 6.40... ;)
Olen aina ollut aamuvirkku ja nauttinut yksin olosta aamuisin. En jaksa puhua heti, vaan haluan "herätä" rauhassa.
Valitettavasti kolme pienintä lastamme on vielä enemmän aamuvirkkuja, ja en enää saa herätä yksin... Mutta ehkä 10 vuoden päästä taas ;)
Joka tytön unelma! Ei ole kiirettä rempan kanssa siis!
Kauniit tuolit olet löytänyt. Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Kaunista, ja niin herkkää : )
Tuollaisessa huoneessa näkee varmaan suloisia unia ; )
Mäkin aina haaveilen pitkään nukkumisesta, mutta tuskin osaisin, vaikkei lapset herättäisikään. Sitä vain on niin aamuihminen.
Ihana tapetti ja tunnelma kuvassa! Haaveilen myös aina pitkään nukutuista aamuista, mutta kaikesta huolimatta valosan tullessa hipsin ylös :)
Hei
Mukava kun tulit lukijakseni.
Ihana blogi täällä,pakko alkaa tutkia tarkemmin.
Mukavaa viikonloppua.Ihanaa kun on valoisaa,tuntuu että saa paljon enemmän aikaiseksikin.
Kuin nättiiiii
Toi tapetti vaan on niin kiva!
Mun piti tänään käydä tapettitalolla mutta en ehtinyt kun se meni niin aikaisin kiinni.
Meni taas muissa pikku putiikeissa aika!Mukavaa viikonloppua teille!
Lähetä kommentti