Harrastan... nukkekoteja. Nukkekotiin liittyvä harrastaminen on ollut tauolla muutosta lähtien, mutta siihen on yhäkin palava halu ja innostus, kun vain aikaa riittäisi. Tällä hetkellä valokuvaus ja oman kodin laittaminen meidän näköiseksi on tärkeämpi harrastus.
Haastavinta elämässäni... on ollut ehdottomasti arjen pyörittäminen lapsiperheessä. Aika ja energia on rajallista, mutta onneksi rakkautta on rajattomasti.
Rakastan... suurista asioista elämää, perhettäni, ystäviä. Pienemmässä mittakaavassa rakastan pieniä ihania arjen hetkiä, kuten halaus mieheltä, lapsen kikatus, hyvä ruoka. Lattian narahdus, joka kertoo minulle, että tämä on meidän koti. Rakastan tätä taloa.
En voisi elää ilman... näitä on vaikka kuinka paljon, ja sitten taas toisaalta tiedän, että aika vähän on asioita, joiden puuttumiseen en sopeutuisi. Tylsäähän se olisi, jos ei olisi esim. herkkuja tai joulua... Käsittämättömän vaikeaa on ajatella elämää ilman miestäni ja lapsiani.
Haaveilen... ajasta. Omasta ajasta, jolla voisin harrastaa tai vaan olla. Niin ihania kuin lapset ovatkin...
Pelkään... hämähäkkejä. En järjettömän paljon, mutta tarpeeksi. Tässäkin asiassa olen kyllä rohkaistunut vuosien varrella, mutta vaikeaa on olla samassa huoneessa hämyjen kanssa. Ulkona ne eivät niinkään minua häiritse, mutta sisällä... hyi.
Elämässäni on pysyvää... perhekeskeisyys, kotona viihtyminen.
Naapurini eivät tiedä... että katselen usein heidän remonttipuuhiaan iltaisin poikaa nukuttaessa. Pimeästä makuuhuoneesta on suora näkyvyys iltaisin heidän yläkertaansa, kun heillä ei ole vielä verhoja ja valot ovat päällä remontin vuoksi.
Vaatekaapissani... vallitsee yleensä kaaos. Henkareissa roikkuvat vaatteet pidän kyllä järjestyksessä, mutta hyllyillä olevat ns. arki- ja kotivaatteet eivät vain pysy järjestyksessä. Vähintäänkin yksi hylly on yhtä myttyä ja kasaa.
En ole koskaan... edes maistanut tupakkaa.
Eniten arvostan... rehellisyyttä, ystävällisyyttä, huomioonottamista.
Haluaisin tavata... joskus vaikkapa joitakin tuttuja täältä blogimaailmasta.
Haaste voisi hypätä seuraavaksi vaikkapa... Idylliin.
4 kommenttia:
Kiitos, Miia! Ei, ei ole tuo haaste minua tavoittanut, joten yritänpä ehtiä vastailemaan siihen!
Tutuilta kuulostivat monet ajatukset. :)
Ja tuohon yhteen kohtaan heitän ajatuksen: tulen Savonmaalle, Kuopioon Joulumarkkinoille. Nähdäänkö siellä? Olisi mukava!
Olen niin paljon tunnelmiasi, ajatuksiasi ja tuumailujasi lueskellut ja omiksi kokenut.
Ne hetket, kun blogiystävistä tulee oikeita ystäviä, ovat todella ihania! <3
Kiva oli näitä lukea, kiitos että jaksoit vastata :) Ja tutulta kuulostaa tuo kotikeskeisyys, sama juttu minulla. Monet ns. harrastukset tapahtuvat ihan kodin seinien sisäpuolella, mikä on melkein pakollistakin pikkulapsivaiheessa.
Hyvää kodinlaittamista teille!
(Me vasta tähyillään ja haaveillaan...)
MariaK: Ehdottomasti yritän päästä joulumarkkinoille! Toivottavasti nähdään siellä! Oi, pääsen ihastelemaan kauniita teoksiasi livenä! :)
Ja Tuula, minä pidän tosiaan peukkuja, että teillekin löytyy se talo, jos sitä kerran haluatte! Onhan tässä huolta ja työtä, mutta jotenkin sitä vain on jo nyt niin "rakastunut" taloon osana meidän perheen elämää, että uskoo ja luottaa. Kyllä me pärjätään toistemme kanssa, tuli mitä tuli.
Kiva blogi sinulla ja ihanan talon olette löytäneet. Voimia remontointiin lapsiarjen keskellä :)
Lähetä kommentti