9. elokuuta 2007

Haaveita omenapuun alla


Vanhempani asuvat 40-luvun omakotitalossa vanhalla puutaloalueella. Voitte kuvitella, mitä kaikkea ihanuuksia heidän pihastaan löytyy, kun nuorimmillakin pensailla ja puilla alkaa olla ikää jo parikymmentä vuotta. Vanhoja omenapuita, valtavia koivuja, syreeneitä, syyshortensioita. Siellä kaiken keskellä minä eilen istuin ja haaveilin saavani omaan pieneen ja aivan liian "uuteen" pihaamme joskus samanlaista tunnelmaa. Vaikken juuri samanlaista pihaa pystykään rakentamaan omastamme. En jotenkin osaa ajatella asuvani tässä kodissa vielä parinkymmenen vuoden päästä, jolloin tämä nuori pihamaa näyttäisi jo varmasti kovin erilaiselta. Vaikka ehkä asummekin tässä pitkän pitkän ajan ja korjaamme työmme hedelmää vielä sittenkin puutarhassamme.

My parents live in a wooden house built in the 40s. You can probably imagine, how lovely their garden is. Even the youngest bushes and trees are already 20 years old. Old apple trees, huge birches and lots more. There, in the middle of this beauty, I sat yesterday daydreaming... if only I could "copy" that same atmosphere in our garden. Our house and the surroundings are unfortunately so young, that it is impossible to get the same feeling to it. And it would take such a long time to wait for everything to grow, that I don't think we will be living in this home for so long. But who knows, maybe we will... Luckily I can always enjoy my parents' garden.


Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...