3. syyskuuta 2010

Voimakkaita hetkiä

Tämänpäiväiset kuvat liitän mielessäni blogimaailmasta tuttujen ihmisten menetyksiin. Isät ovat tärkeitä. Parhaimmillaan he ovat meille kivijalkoja, peruskallioita. Heidän hyvästelemisensä on varmasti äärimmäisen voimakas hetki. Mummoni kuoli viime talvena ja muistan, miten silloin jatkuvasti sain lohtua katselemalla kaunista luontoa. Kuuntelemalla sen ääniä ja ajattelemalla elämän loputonta kiertoa. Aikaa ennen meitä ja meidän jälkeen. Vaikka siitä tulee pieni olo, voi kuitenkin ajatella olevansa jotain hyvin suurta. Voimia, Helena ja Tuksu.


4 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Kauniita ajatuksia ja lohduttavia sanoja. <3

Todella kauniit ja puhuttelevat kuvat.

-Päivi-

P.S. Blogissani on sinulle jotain. :)

Johanna kirjoitti...

Kauniit kuvat. Kyllä luonto on ihmeellinen parantaja ja antaa voimaa. Hyvää viikonloppua!

heini kirjoitti...

Kauniita kuvia, kauniita sanoja! <3

-Heini-

tuksu kirjoitti...

Miia Ystäväni! Voi kuinka kaunis viesti täällä olikaan!
Lämpimät kiitokset sinulle!
tuksu

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...