Oli muuten aivan ihana sunnuntaipäivä, kun ystävän kanssa otettiin vapaata lastenhoidosta ja käytettiin monta tuntia Tildan ja ompelun koukuttavassa maailmassa. Minä olen ainakin juuri sellainen, että oman ajan ottaminen aina vaan jää ja tulee uhrauduttua yhteisen hyvän vuoksi. Mutta nyt "joku päivä" oli vihdoin käsillä. Tein pienen linnun sekä siivet, jotka eivät kyllä minusta näytä niin hyviltä livenä, vaikka onnistuivatkin ihan ohjeen mukaisesti. Ajatuksena oli antaa kerrankin jotain itsetehtyä joululahjoiksi. Ja ompeluinnostus kyllä puraisi, ompelukone on vallannut ruokapöydän joksikin aikaa. Mikä parasta, tarkoituksena on jatkaa tätä hyvin alkanutta ompelukerhoa kuukausittain.
16. joulukuuta 2009
Joku päivä on nyt
Oli muuten aivan ihana sunnuntaipäivä, kun ystävän kanssa otettiin vapaata lastenhoidosta ja käytettiin monta tuntia Tildan ja ompelun koukuttavassa maailmassa. Minä olen ainakin juuri sellainen, että oman ajan ottaminen aina vaan jää ja tulee uhrauduttua yhteisen hyvän vuoksi. Mutta nyt "joku päivä" oli vihdoin käsillä. Tein pienen linnun sekä siivet, jotka eivät kyllä minusta näytä niin hyviltä livenä, vaikka onnistuivatkin ihan ohjeen mukaisesti. Ajatuksena oli antaa kerrankin jotain itsetehtyä joululahjoiksi. Ja ompeluinnostus kyllä puraisi, ompelukone on vallannut ruokapöydän joksikin aikaa. Mikä parasta, tarkoituksena on jatkaa tätä hyvin alkanutta ompelukerhoa kuukausittain.
Tunnisteet:
Kädenjälkiä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Kuulostaa ihanalta. Juuri tota nainen kaipaa!
Aivan ihan pinssi. Nostattaa mielialaa. :)
Sulonen lintunen! Ja tuollanen ompelukerho pitäis itsekin perustaa..!
Ihanan kuuloinen ompelukerho! Tuollaista minäkin kaipaisin. Normaalisti kotioloissa en pysty kaivamaan ompelukonetta esiin, kun ei se kuitenkaan saisi olla rauhassa pojan uteliaisuudelta :)
Joku päivä on nyt! pitäisi yrittää muistaa se. Tykkään muutenkin Virkkukoukkusen jutuista, ne ovat niin iloisia. Suloinen pieni lintu!
Lähetä kommentti